Eläinsatu

Hirvi polski kiimoissansa

Seurasaaren rantaan.

Veden pinta aaltoili ja

sorkka osui santaan.

Kuninkainen ravisteli

vedet turkistansa.

Kauas oli joutunut

se kotinurkistansa.

Kautta sillan, Meilahden

se Töölöön asti kulki.

Näinhän meille kerrottiin,

kun juttu tuli julki.

Pankin ikkunassa otus

toisen hirven näki.

Onneks töissä ollut ei

valuuttakaupan väki.

Peilikuvatustansa se

kilpailijaks luuli.

Siitä hirviraukalle

tuli paha tuuli.

Vimmoissansa lasin läpi

sarvensa se puski.

Veripäissään eläin oli,

näki bussikuski.

Haavoittunut sankarimme

etiäpäin kulki.

Kunnes auto poliisin

tien ystävämme sulki.

Ylöspäin on väylä avoin,

muisti hirvi seikan.

Lailla uimamaisterin

se teki kuperkeikan.

Ylle Temppel’aukion

se kalliolle päätyi.

Luodistapa jeparin

sen elo täällä päättyi.